Päivitetty 12.6.2018

Suurenna fonttiaPienennä fonttia
Eläkeliitto

Kannanotot

Kannanotto Eläkeliiton liittokokouksesta 2018
6.6.2018 Klikkaa tästä

 

 

Julkilausuma Eläkeliiton liittokokouksesta

26.4.2017 Klikkaa tästä

 

 

Julkilausuma Eläkeliiton liittokokouksesta

 23.11.2016 klikkaa

 

 

Eläkeliiton

 

Varsinais-Suomen piiri

Kannanotto piirin syyskokouksessa Salossa

31.10.2016

Ikääntyneitä ja eläkeläisjärjestöjä kuultava sote-ja

maakuntauudistusten valmistelussa

Sote- ja maakuntauudistusten valmistelun keskiössä tulee olla

ihminen. Onko lain valmistelussa sivuutettu ikääntyneitä edustavat

järjestöt? Eläkeliiton Varsinais-Suomen piirin syyskokous vaatii, että

maakunnassa tulee edelleen järjestää alue- ja kuntakohtaisia

kuulemistilaisuuksia. Kuulemisiin tulee ottaa mukaan ikääntyneet ja

heitä edustavat alueelliset ja paikalliset eläkeläisjärjestöt sekä

kuntien vanhusneuvostot, joilla on kokemus- ja asiatietoa

ikääntyneiden ja iäkkäiden tarpeista ja elinoloista.

Uudistusten valmistelun tulee olla avointa ja läpinäkyvää. Sosiaali-

ja terveyspalvelujen toimivuutta tulee seurata ja tarvittaessa on

puututtava epäkohtiin.

Eläkeläisjärjestöjä ja ikääntyneitä kiinnostaa, miten erilaiset

asukkaiden tarvitsemat hoito-, kuntoutus- ja hoivapalvelut tuotetaan

lähipalveluna? Uudistuksessa luvataan palveluiden käyttäjille myös

mahdollisuus valinnanvapauteen. Eläkeliiton Varsinais-Suomen

piirin syyskokouksen osanottajat haluavat kuitenkin muistuttaa, että

kaikki meistä eivät pysty ottamaan valinnanvapauden edellyttämää

kuluttajan roolia. Kuinka maakunnissa voidaan tukea näitä sosiaali-

ja terveyspalvelujen asiakkaita valinnanvapautensa käyttämisessä?

Eläkeliiton Varsinais- Suomen piirissä hämmennystä ovat

herättäneet sote- uudistuksen yhteydessä esiintyneet

tarkentumattomat odotukset kolmatta sektoria kohtaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen jää tulevaisuudessakin

kuntien vastuulle. Kuntapäättäjien tuleekin tunnustaa paikallisen

eläkeläisyhdistysten toiminnan merkitys ikääntyneiden kuntalaisten

hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäjänä sekä yksinäisyyden ja

syrjäytymisen estäjänä.

Eläkeliiton Varsinais-Suomen piirin syyskokous katsoo, että

eläkeläisjärjestöjen ennalta ehkäisevän toiminnan arvostuksen tulisi

kunnissa näkyä erityisesti yhdistyksille suunnattuina toiminta-

avustuksina ja maksuttomina toimitiloina.

 

Varsinais-Suomen piiri

Eläkeläisköyhyys koettelee edelleenkin

Noin viidennes 1,2 miljoonasta vanhuuseläkkeensaajasta saa eläkettä edelleenkin alle 1 000 euroa kuukaudessa. Pienituloisilla eläkeläisillä ei ole käytännössä mahdollisuutta kohentaa taloudellisesti omaa elämän-tilannettaan. Eläkeliiton Varsinais-Suomen piirin kevätkokous vaatii kansan- ja takuueläkkeiden tason korottamista sekä maksukattoa sosiaali- ja terveyspalvelujen maksuille ja lääkekustannusten omavastuille.

Eläkejärjestelmämme suurin ongelma on eläkeläisköyhyys. Taloudellisesti vaikeimmassa elämäntilanteessa ovat yksinelävät, iäkkäät naiset. Myös yksinasuvilla työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla miehillä menee huonosti.

Erilaisten maksujen sekä omavastuiden ja palvelumaksujen korotuksista muodostuu pienituloisille eläkeläisille kohtuuton taakka. He ovat käyttäneet runsaasti julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalveluja. Nyt mahdollisuudet käyttää niitä ovat kaventuneet. Osalla heistä ei ole mahdollisuuksia ostaa heille määrättyjä lääkkeitä. Tilanne heikentää heidän terveyttään, toimintakykyään ja elämänlaatuaan. Pienituloisuus myös syrjäyttää ja kaventaa heidän osallistumismahdollisuuksiaan, mikä lisää yksinäisyyttä.

Julkiset palvelut ovat tärkeitä erityisesti pienituloisille. Myös julkisten säästöjen ja sotemuutosten keskellä pitää turvata ikäihmisten hoidon palvelutaso sekä palveluiden laatu, turvallisuus ja saavutettavuus hyvinä.

Pienituloisille on turvattava ihmisarvoinen elämä taloudellisesti vaikeina aikoinakin, toteaa Eläkeliiton Varsinais-Suomen piirin kevätkokous.

4.4.2016 

 

 

Kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia ei saa

leikata

 

Eläkeliiton liittovaltuusto Salossa

 

Eläkeliitto vaatii, että eduskunta muuttaa kansaneläkeindeksilakia,
jotta kansaneläkeindeksin 0,4 prosentin alenemaa ei oteta huomioon vuonna 2016.

 

Tätä edellyttää oikeamielisyys ja yhteisvastuu nykyisessä, vaikeassa taloustilanteessa. Kansaneläkeindeksin alenema on seurausta vuoden 2015 inflaation painumisesta miinukselle. Lain muutoksella vältettäisiin kansaneläkeindeksiin (Kela-indeksi) sidottujen kansaneläkkeiden, vammaisetuuksien, yleisen perhe-eläkkeen, lasten kotihoidon tuen, työttömän työmarkkinatuen ja peruspäivärahan sekä sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahan ja vanhempainrahan leikkaaminen 0,4 prosentilla.

 

Julkisen talouden sopeuttamiseksi hallitus ja eduskunta ovat jäädyttämässä kansaneläkeindeksin vuonna 2016. Se koskee kaikkia kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia toimeentulotukea lukuun ottamatta. Jäädytys kohdistuu jo sinänsä vähimmäisturvaetuuksien saajiin. Eläkeliiton mielestä on kohtuutonta, että jäädyttämisen lisäksi vielä leikattaisiin Kela-indeksiin sidottujen etuuksien määrää ja vaikeutettaisiin lisää pienituloisimpien toimeentuloturvaa.

 

Jos lainmuutosta ei tehdä, leikkaus pienentää 0,4 prosentilla myös yli 100 000 takuueläkkeen saajan noin 20 euron tasokorotusta. Verotuksen eläketulovähennysten kautta indeksileikkaukset vaikuttaisivat myös niihin eläkeläisiin, jotka eivät saa kansaneläkettä tai takuueläkettä.

Marraskuu 2015

 

 

Eläkeliiton liittovaltuusto Salossa

AVOIMUUTTA RAHAPELIYHTIÖIDEN

YHDISTÄMISHANKKEESEEN

Eläkeliiton liittovaltuusto vaatii avoimuutta ja perusteellista keskustelua eduista ja haitoista sekä taloudellisista seuraamuksista ennen lopullista päätöstä rahapeliyhtiöiden yhdistämisestä.

Maamme hallituksen yritys tehdä asiassa periaatepäätös ilman julkista keskustelua oli erikoinen. Asian tultua julki asetettiin pikatyöryhmä, jonka esityksen pohjalta asiasta päätettiin. Käytäntönä on aiemmin ollut, että väistyvä hallitus ei tee vaalien alla yhteiskuntapoliittisesti merkittäviä päätöksiä.

Outoa on myös se, että Raha-automaattiyhdistyksen perustajia eli sosiaali- ja terveysjärjestöjä edustava Soste ry:n hallitus kuulematta jäsenjärjestöjään pyörsi aiemman kantansa ja ryhtyi aktiivisesti edistämään hanketta. Katsomme, että asian merkittävyys edellyttää jäsendemokratian erityistä kunnioittamista.

Liittovaltuusto edellyttää, että asia pannaan perusteelliseen valmisteluun muun muassa taloudellisten vaikutusten osalta ja toteaa, että asetettu aikataulukin vuoden 2017 alusta on epärealistinen. Sehän edellyttäisi esimerkiksi sosiaali- ja terveysjärjestöjen uusien avustusohjeiden, myöntämismenettelyn ja -perusteiden uudistamista ensi syksyyn mennessä.

Eläkeliiton liittovaltuuston julkilausuma Salossa 15.04.2015

 

 

Eläkeliiton Varsinais-Suomen piirin kevätkokouskannanotto 30.3.2015

Vanhusneuvostot huomioitava sote-uudistuksessa

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista (sote) on jatkettava pikaisesti eduskuntavaalien jälkeen. Eläkeliiton Varsinais-Suomen piirin kevätkokous edellyttää, että sote-uudistuksessa huomioidaan lakisääteiset vanhusneuvostot, joiden toiminta on päässyt hyvään vauhtiin.

Vanhusneuvostot ovat kuntatason toimielimiä, joiden toimintamahdollisuudet on turvattava myös tulevaisuudessa. Kevätkokous edellyttää, että selvitetään myös, miten vanhusneuvostojen keskinäistä yhteistyötä voidaan vahvistaa alueellisesti ja kansallisesti, ja näin lisätä ikäihmisten vaikutusmahdollisuuksia.

Tanskassa vanhusneuvostot ovat organisoituneet kansalliseksi neuvostoksi (Danske Aeldreråd), joka mahdollistaa vaikuttamisen kansalliseen, ikäihmisiä koskevien asioiden suunnitteluun ja päätöksentekoon.

Sote-uudistuksen perustavoite oli sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen kaikille asuinpaikasta riippumatta. Perustuslakivaliokunta kaatoi uudistuksen perustuslaillisten ongelmien takia. Se kiinnitti lausunnossaan huomiota mm. hallinto- ja rahoitusmalleihin liittyviin ongelmiin sekä yksittäisten kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien heikkenemiseen.

Ikäihmiset kokevat omat vaikutusmahdollisuutensa heikoiksi. Tämä johtuu ikääntyneisiin kohdistuneesta ikäsyrjinnästä, jonka tunnistaa 75 % suomalaisista. Samalla 48 % ikääntyneistä on sitä mieltä, että heidän arvostuksensa on heikentynyt ja 58 % kokee, että heitä ei nähdä ainutkertaisina ihmisinä (TNS-Gallup & EETU ry, 2012-2013).

 

 

 

Eläkeliiton liittovaltuusto on antanut seuraavan julkilausuman ELÄKELIITTO: TURVALLINEN VANHUUS TAATTAVA KAIKILLE

Eläkeliitto vaatii ympärivuorokautisen valvonnan ja hoidon turvaamista kaikille sitä tarvitseville vanhuksille. Vaikka pidämmekin kotihoitoa ensisijaisena, ei se saa vaarantaa vanhusten turvallisuutta. Vanhuspalvelulain tarkoituksena oli vähentää raskasta laitoshoitoa ja lisätä palvelu- ja tehostettua palveluasumista. Nyt päätöstä ollaan pyörtämässä siten, että kaikkea ympärivuorokautista valvontaa ja hoitoa ollaan supistamassa. Eläkeliitto vastustaa jyrkästi esitystä ja vaatii turvallisen vanhuuden takaamista kaikille. Turvalliseen vanhuuteen kuuluu myös eläkkeiden ostovoiman säilyttäminen sekä omaishoidon aseman ja arvostuksen nostaminen. Siksi on vastuutonta leikata takuueläkkeensaajien eläkkeitä kaikkein eniten. Eläkeliitto vaatii, että takuu-eläkkeeseen tehdään 10 euron kuukausikorotus ensi vuoden alusta ja että omais-hoidosta päättäminen, maksatus ja rahoitus siirretään Kelalle. Eläkeliiton valtuuston julkilausuma 19.11.2014  

 

Vanhusneuvostot vahvistavat ohentuvaa demokratiaa

Kuntalaisten suoria osallistumismahdollisuuksia on kehitettävä, toteaa Eläkeliiton Varsinais-Suomen piirin syyskokous. Rakennemuutosten keskellä kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet ovat ohentuneet, mikä aiheuttaa eriarvoisuutta ja turvattomuutta erityisesti ikäihmisissä. Vanhusneuvostot voivat vahvistaa demokratiaa. Ne voivat tarjota ikäihmisille osallisuuden ja vaikuttamisen kokemuksia sekä toisaalta tietotaitoa kuntien kehittämiseen. Tuoreen Eloisa ikä -gallupin (2014) mukaan ikä on ennen kaikkea numero ja vanhenemien asennekysymys. Ikäihmiset ovat aktiivisia ja suunnittelevat tulevaisuuttaan. Kunnilla ei ole varaa ohittaa ikäihmisten osaamista. Heidän kokemuksiaan asiakkaina ja kuntalaisina on hyödynnettävä, kun kehitetään lähipalveluja.
Eläkeliiton Varsinais-Suomen piirin syyskokous korostaa, että vanhusneuvostojen toimintaa tulee kehittää suunnitelmallisesti, jotta ne pystyvät vaikuttamaan kuntien palvelurakennemuutoksiin. Vanhusneuvostot voivat osaltaan luoda vahvaa kotiseutua, josta kaikki kuntalaiset hyötyvät.
Hyväksytty Eläkeliiton Varsinais-Suomen piirin syyskokouksessa 27.10.2014 Lehmirannassa

Kuntakohtaiset vanhusneuvostot säilytettävä                               

Eläkeliitto vaatii kuntakohtaisten vanhusneuvostojen säilyttämistä sosiaali- ja terveyden-huollon uudistuksessa.
On hyvä, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta on saavutettu periaatteellinen yhteisymmärrys puolueiden kesken. Sen käytännön toteuttaminen vaatii vielä valtavasti työtä. Pidämme tärkeimpänä asiana, että ikäihmisten usein tarvitsemat sosiaali- ja terveys-palvelut säilyvät lähellä ja niihin pääsy on turvattu.
Vanhuspalvelulain edellyttämät kuntakohtaiset vanhusneuvostot ovat aloittaneet työnsä innostuneesti. EETUn ja SITRAn yhteinen koulutus- ja kehittämisprojekti tukee osaltaan vanhusneuvostojen vahvaa asemaa ja merkitystä. Tätä työtä on jatkettava johdonmukai-sesti.
Kuntakohtaisten vanhusneuvostojen tärkeänä tehtävänä on uudistuksen jälkeenkin olla aloitteellinen ja valvoa, että ikääntyvän väestön palvelut säilyvät riittävinä ja laadukkaina koko maassa.
Eläkeliiton valtuuston julkilausuma
16.04.2014
 JULKILAUSUMA


ELÄKELIITTO ry
Varsinais-Suomen piiri

Salo 7.4.2014

Kokemusasiantuntijuus
hyödynnettävä sote-uudistuksessa
Sosiaali- ja terveyspalvelujen heikkeneminen koskettaa erityisesti ikäihmisiä. Ikäihmisiä huolestuttavat sosiaali- ja terveyspalvelujen riittämättömyys, hinnoittelu sekä tavoitettavuus. Ikääntyneiden turvattomuutta lisäävät vanhusten kaltoin kohtelu, huono hoito ja vaikeus päästä hoitoon sekä monet kohtuuttomuudet. Tilannetta on syventänyt sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen jumiutuminen pitkäksi aikaa paikoilleen.Eläkeliiton Varsinais-Suomen piirin kevätkokous toteaakin tyytyväisyydellä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta on nyt saatu aikaan laaja-alainen poliittinen periaatepäätös. Erityisen tärkeätä on turvata perustason sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut lähipalvelut. Jatkotoimien osalta tilanne on haastava. Avoimena olevia kysymyksiä on runsaasti ja aikataulu on tiukka.Uudistuksen tiukasta aikataulusta huolimatta on varmistettava iäkkäiden kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen. Samoin Eläkeliiton Varsinais-Suomen piirin kevätkokous korostaa uudenlaista yhteistyötä julkisten ja yksityisten toimijoiden, seurakuntien sekä kansalaisjärjestöjen välillä vanhusneuvostot mukaan lukien. Niillä kaikilla on omaa merkittävää osaamista.Esimerkiksi vuonna 2013 Eläkeliiton Varsinais-Suomen piirin 45 yhdistyksen yli 16 000 jäsentä toimi monilla tavoin oman ja yhteisen vireyden ja terveyden edistämiseksi. Yhdistyksillä on myös erityistä syrjäytymistä estävää ja yksinäisyyttä torjuvaa auttavaa vapaaehtoistoimintaa.

 

Omaishoidon vastuu KELAlle

Eläkeliitto vaatii omaishoidosta päättämisen, maksatuksen ja rahoituksen siirtämistä Kelalle. Nykyiset kuntakohtaiset päätökset ja rahoitus asettavat sekä omaishoitajat että hoidettavat eriarvoiseen asemaan heidän asuinkunnastaan riippuen. Oikeuden- mukaiset sekä yhtenäiset perusteet omaishoidon saatavuudelle ja palkkioille on helpointa toteuttaa Kelan hoitamana. Omaishoitajat tekevät arvokasta ja raskasta työtä säästäen jo tänä vuonna 1,1 miljardia euroa kuntien sosiaali- ja terveysmenoja. Siksi on tärkeää, että omaishoitajien jaksamista tuetaan. Heille on turvattava lakisääteiset lomapäivät ja kuntoutus-, virkistys- sekä muuta tukitoimintaa. Vanhuspalvelulain keskeinen tavoite on turvata kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Tavoitteen toteuttamiseksi omaishoidon aseman parantaminen ja arvostuksen kohottaminen on välttämätöntä. Eläkeliiton valtuuston julkilausuma 20.11.2013  

Piirin 2013 kevätkokouksen kannanotto 

Uusi laki velvoittaa kuntia
yhteistyöhön järjestöjen kanssa


Vanhuspalvelulaki edellyttää kuntia tekemään yhteistyötä järjestöjen kanssa. Eläkeliiton Varsinais-Suomen piirin kevätkokous kiirehtii kuntia ja järjestöjä kehittämään tätä yhteistyötä kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Vanhuspalvelulaki astuu voimaan 1. heinäkuuta 2013. Vanhuspalvelulakia on käsitelty julkisuudessa runsaasti. Mutta keskustelussa on jäänyt varjoon se, että kunnat velvoitetaan tekemään yhteistyötä ikäihmisiä edustavien järjestöjen kanssa.  Tässä työssä vanhusneuvostoilla on merkittävä rooli. Ne ovat paljon vartijoina ikäihmisten hyvinvoinnin ja kuulluksi tulemisen turvaamisessa ja kehittämisessä. Työn onnistumisen kannalta on merkittävää, että eläkeläisjärjestöillä on vahva edustus vanhusneuvostoissa. Kuntien ja järjestöjen välillä tarvitaan myös laajempaa yhteistyötä, jota pitää tehdä ylisukupolvisesti ja perinteiset hallinto- ja sektorirajat ylittäen. Tällainen yhteistyö on palkitsevaa ja taloudellisesti edullista.  Pienillä päätöksillä, kuten korvauksetta käyttöön annettavilla toimintatiloilla, edistetään merkittävästi ihmisten hyvinvointia, toteaa
EläkeliitonVarsinais-Suomen piirin 2013 kevätkokous.